tiistai 24. elokuuta 2010

Nuo pienet "kukkakärpäset"

Meinasi aikuiselta mieheltä päästä itku kun rupesin tutkimaan pienen lanceolatumin alkua joka ei ollut päässyt alkuaan pidemmälle kun jo lopetti kasvamisen. Kaivoin multaa hellästi sen  ympäriltä ja mullassa vilahti pieni kiiltävä toukka joka/jotka olivat syöneet pienen taimen juuret niin, että vain 5mm juurta oli enää jäljellä. Ensin saa odottaa itämistä ikuisuuden ja kun viimein itää niin nuo harsosääskiksikin nimitetyt pirulaiset munivat multaan ja toukat syö juuret. En ole koskaan tajunnut, että ne pienet ja niin viattoman, mutta ärsyttävän oloiset pienet "kukkakärpäset" ovatkin tuollaisia hirviöitä. En keksinyt tähän muutakaan kuin ostaa kaupasta mäntysuopaa ja kastella sillä kaikki taimet ja suihkuttelin baygonia koko kämpän täyteen jotta aikuiset "herhiläisetkin" kuolisivat, nyt vain odotellaan kuinka muille chilien aluille käy, ainakin niillä on nyt hyvä kerros leca-soraa mullan päällä suojana.
Toivottavasti saan edes yhden lanceolatumin siemenen itämään noista joita vielä on jäljellä, muuten kyllä tulee oikeasti suru puseroon kun ei tuo juurensa menettänyt enää tuosta ilman ihmettä tokene vaikka sitä epätoivoisena vielä yritänkin.

maanantai 16. elokuuta 2010

Punkkeja havaittu

Eräästä talomme viherkasvista löytyi punkkien seittiä kun aloimme tarkastelemaan kasvin huonoa vointia hieman lähemmin. Nuo perkuleet ovat saaneet minulle pysyvän muiston lapsuudesta jolloin kasvattamani maapähkinä joutui niiden kohteeksi tappaen sen pystymättäni tekemään muuta kuin katsomaan vierestä kasvin kuolemista. Vaan enpä ole nyt yhtään sen viisaampi, en tiedä yhtään sen enempää kuinka suojata chilit noilta lähes näkymättömiltä tappajilta.
Kävin kaikki chilini läpi, mutten löytänyt niistä ainuttakaan punkkia tai mitään muutakaan epäilyttävää merkkiä jotka olisivat voineet viitata punkkeihin vaikka ainoa merkki jonka tiedän on kasvi seitin peitossa, mutta sumutin kuitenkin varmuuden vuoksi jonkin verran Baygonia kaikille kotimme kasveille. Pitääkin aloittaa tiedon etsiminen kuinka ehkäistä ja hoitaa jo "tartunnan" saanut kasvi ja hommata tarvittavia aineita.

Kukkia ja hedelmää

Nostin muutama päivä takaperin "Amppelichilin" parvekkeelta sisälle, vaihdoin ruukun, leikkelin ja taivuttelin sen oksia, niin nyt se on aloittanut kypsyttelemään hedelmiään ja työntämään kukkaa aivan hirveästi kun parvekeella se teki pitkän aikaa vain ei mitään. En oikein vielä ymmärrä näiden kasvien käyttäytymistä, mutta ainakin nyt vaikuttaa siltä, että pian pääsen etsimään morttelia kaapista ja jauhamaan chiliä.

Ihmisten ajatuksia chilistä

Vaikken kovin pitkään ole vielä chilien kanssa tuttavuutta tehnytkään niin muutamia outoja/hauskoja lausahduksia olen saanut ihmisiltä jo kuulla.

  • Eihän se ole tulista kun on makuaistinsa jo pilannut.
  • Uskallatko siemenen syödä?
  • Chilin syönti on kuin itsensä viiltelyä.
  • Joskus vahingossa puraisin semmoista vihreää, vihreähän on kaikkein tulisinta.
  • Mitä järkeä on pilata ruoka kun eihän sitä voi sitten edes syödä.
  • Mitä järkee?
Ihmiset tuntuvat pelkäävän chilejä niin etteivät uskalla edes maistaa ruokaa jossa on chiliä, lapset ovat yleensä aika rohkeita maistelemaan kunhan vain muistaa rehellisesti kertoa kuinka tulisesta asiasta siinä onkaan kyse niin pian ollaankin jo pyytämässä lisää ja uskalletaan jatkossakin maistaa kun ei joudu huijatuksi.
Meidän 6 vuotias poika on innokas chilien maistelija, pari kertaa olen sellaisen "chili-mix":n ostanut jossa on erilaisia chilejä josta sitten yhdessä maistellaan ja poika ottaa ja arvostelee makua kuin asiantuntija konsanaan, toki asiantuntija jo onkin maisteltuaan kaikkea mitä kotiin olen tuonut tavan paprikasta Nagaan, chiliruokia chilikastikkeista chilipirtelöön.
Samanlaista rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ei aikuisilta tahdo löytyä. Johtuuko se sitten oudoista ja vääristä ennakkokäsityksistä joita me chiliharrastelijatkin ajattelemattomuuksissamme aiheutamme tuputtamalla kasvattamiamme chilejä neuvomatta kuinka niitä käyttää tai syöttämällä habaneroa suoraan puskasta pilailumielessä tai varoittamatta ettei sitä todellakaan kannata kokonaan suuhunsa tunkea. En ihmettele vaikkeivat nämä ihmiset siten kovin innostuneita ole edes kuuntelemaan tarinoita erilaisista ja eri tulisuuden omaavista lajikkeista tai maistamaan ruokiamme joiden avulla voisimme saada ihmisten käsityksiä chilistä hieman oiottua.
Itse olen yrittänyt saada tuttavistamme chilien ystäviä vaivihkaa tarjoamalla heille esim. ruokia joihin olen laittanut edes hieman chiliä, mutta toiset ovat todella herkkiä ja heille se pienen chilijauheen määrä ruuassa aiheuttaa aivan hirveän poltteen siinä missä minä tarvitsen jo huomattavasti suurempia annoksia edes tunnistamaan koko chiliä ruoasta. Se mikä on hieman tulista meille saa tottumattoman itkemään maitoa keittiön lattialle.

torstai 12. elokuuta 2010

Makaronichilipaistos

Tämä on hyvä ja nopea makaroniruoka.

300-400g Jauhelihaa
Makaronia n.200g
1 Sipuli
2rkl Vehnäjauhoja
3dl Vettä
1 Lihaliemikuutio
4dl Maitoa
1tlk Tomaatipyrettä / Chiliketsuppia
1 Valkosipulinkynsi
Chili-paprika sulatejuustoa (1/2 pkt, en osaa tarkempaa mittaa sanoa, kokeile)
Mustapippuria
Chilijauhetta
Suolaa

Ruskista jauheliha kevyesti, lisää sipuli ja anna sen hieman kypsyä, sekoita sekaan vehnäjauho, lisää vesi ja lihaliemi, anna kiehahtaa.

Lisää maito, tomaattipyree, murskattu vakosipuli ja mausteet, sekoittele kunnes alkaa kiehua ja ota pannu/kattila pois levyltä.

Laita makaroni vuokaan ja kaada kastike sen päälle, sekoita hieman. Laita pinnalle chili-paprika sulatejuusto pieninä kokkareina vaikka teelusikalla ja ripottele päälle juustoraastetta.

Paista 200 asteessa 30min keskitasolla ja anna vetäytyä 10min, jos on nälkä niin syö heti.

Tuohon kypsymisaikaan vaikuttaa mitä makaronia käyttää joten kannattaa katsoa onko ne kypsyneet. Sulatejuuston voi laittaa myös tuossa kastikkeen keittelyvaiheessa.

Chilisuklaa

Chilisuklaa on hyvää ja sitä on helppo tehdä ja vaikkei se ehkä ohjetta niin tarvitsekaan niin ei sitä aina tule mieleen, että hyväkin voi olla yksinkertaista tehdä itse. Tässä tapa jolla olen sitä tehnyt.

Fazerin sinistä suklaata
Mantelimurskaa
Chiliä

Keitä vettä vaikka vedenkeittimellä ja kaada kulhoon, paloittele suklaa pienempää kulhoon ja nosta se vesikulhoon sekoittele kunnes suklaa on tasaista kiisseliä. Kannattaa varoa ettei suklaamassaan mene vettä. Laita joukkoon manteli ja pieneksi silputtu chili/chilijauhe. Laita pikkuleipävuokaan tai muuhun tarkoitukseen sopivan voit kaataa massan myös leivinpaperin päälle levyksi. Laita johonkin viileään.

"Amppelichili" sisälle

Kannoin "ammpelichilin" parvekkeelta sisälle ja leikkasin oksia pois ja laitoin pienempään ruukkuun. Saa nähdä miten chilin käy pienellä osalla juuria ja minun mittapuullani paljolla oksien leikkaamisella.
Yritän saada oksia hieman toiseen asentoon tukikepeillä ja myöhemmin leikkaan oksia lisää jotta saan kasvin sopivan kokoiseksi, en uskaltanut vielä leikata niin paljoa kuin aioin.

Taimia ja vähän tilaa

On hirveää kun kaikki siemenet joita multaan laittaa itävätkin eikä olekaan tilaa kasvattaa kaikkia, nyt olisi Aji Cristalia, Guatemalan Tepiniä, Pi 22088 ja Starfishiä, ehkäpä pian myös Sudden death habaneron, Lanceolatumin ja Bolivian rainbown pieniä taimia ylimääräisenä, mutta kun ei ole mahdollisuutta kasvattaa niitä.
Chilin kasvatus on näköjään vaikeita päätöksiä, toinen säästetään ja toinen heitetään pois, tai ehkä parasta olisi jakaa taimet viherpeukalo tuttavilleen.

Itämisen tuskainen odotus

Laittaessani siemeniä itämään en osannut aavistaa kuinka jännittävää ja samalla turhauttavaa on odottaa siementen itämistä. Jotkin siemenet itivät jo viikossa, mutta joitakin on saanut odottaa todella pitkään. Esimerkiksi Lanceolatumin kanssa menetin lähes toivoni saada sitä itämään ja noin kuukauden kuluttua kylvämisestä menin jälleen kerran ylös noustuani katsomaan ruukkua, mutta ei siellä ollut mitään, niin kuin ei ole ollut muinakaan päivinä.
Myöhemmin samana päivänä sumuttelin chilejä ja otin Lanceolatumin ruukun käteeni ja yritin jo hieman epätoivoisena hoputtamalla ja syyllistämällä saada siemeniä itämään kertoen kuinka pettynyt heihin olen kun eivät idä sitten millään. Tytärtäni tuo kaikki suunnattomasti huvitti ja hän sanoi, että vastahan sinä aamulla niitä katsoit ettei ne nyt noin nopeasti kasva, mutta kuitenkin tästä kaikesta vain noin tunti ja ruukussa pilkisti pienen pieni niskalenkki. Voi onnea, voi autuutta kuinka pieni kasvinalku voikaan saada aikuisen miehen iloiseksi vaikkakin hieman huolettaa tuo taimi sillä se nousi "kypärä" päässään ja nyt jännittää kuinka noin onnettoman pieni taimi saa itsensä edes pystyyn siemen päässään, mutta sitkeitä kavereita nämä kuulemani mukaan ovat ja näyttävät tykkäävän kun niille hieman juttelee, täytyy tässä varmaan pikkuhiljaa uskoa mummoani joka aina jutteli kasveilleen ja sanoi niiden tykkäävän siitä.

Kuva kyseisestä kypäräpäästä ja laitoin vielä tulitikunpään kuvaan mittasuhdetta antamaan sillä kaikki muut idättämäni chilit ovat olleet paljon suurempia ituineen, mutta enpäs ole montaa vielä idättänytkään.

Chilisörsseli

Kyllästyin kiertelemään kaupoissa etsien tulista chilikastiketta löytäen vain "tulisia" joissa tulisuutta on ainoastaan nimessä, joten päätin tehdä itse.
Soossi on lähinnä tulista ketsuppia eli mihin sopii ketsuppi sopii myös tämä tulistettu versio ja on myös kelpo dippi.

n.1.5dl ketsuppia
n. 1.5dl felix chilikastiketta
1 valosipulinkynsi
1 naga morich

Murskataan valkosipuli ketsupin ja chilikastikkeen sekaan ja heitetään myös pienitty naga perään.
Sekoitetaan ja laitetaan kylmään makustumaan, mutta voi käyttää vaikka samantien.
Itse laitoin tuohon vielä Blair'sin jalapeño kastiketta makua antamaan. Ensin tuo nagan käyttö hirvitti ja laitoin vain hieman, mutta sitä sai lopulta pistää koko hedelmän halutun tulisuuden saavuttamiseksi, mutta lisää nagaa varovasti ja maistele ettei tule liian tulista.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Valmispuska

Löysin paikallisesta Prismasta mukavan näköisen chilipuskan jonka hintakaan ei ollu hirmuinen, taisi olla vajaa 3€ tai hieman päälle, joten pakkohan se oli ostaa.

Kuvia alkutaipaleelta

Aloitin tämän chilien kasvatuksen ehkä hieman huonoon aikaan, mutta yritetään pitää pienokaiset hengissä talven yli. Muutamia ottamiani kuvia alkutaipaleelta:

"Amppelichili" josta kaikki alkoi

















Idätystä hämähäkkimiehen vartioidessa


















Jo itäneitä

















Tältä näyttää nyt



Viimeisessä kuvassa on siskoni minulle ostama hylly chileille. Valaistusta pienille taimille antavat kaksi koulupöytävaloa kunnes saan hankittua loisteputkivalaisimet niiden tilalle talven pimeisiin päiviin..

Tästä se alkaa

Puolisoni toi minulle pari vuotta sitten kauppareissultaan sellaisen "Amppelichilin" joka teki paljon punaisia pienehköjä hirveän makuisia tulisia hedelmiä, ne jäivät hirveän makunsa vuoksi lähinnä satunnaiseksi huviksi itsensä ja vieraiden kiusaamiseen.
Syksyn koettaessa kasvi pääsi parvekkeelta sisälle kirjahyllyn päälle josta sen kuivuneen karahkan sain keväällä kantaa kompostiin.
Tänä kesänä sain uuden samanlaisen kasvin ja heti sen hedelmistä valmistin chilisuklaata ja chili con carnea jotka molemmat olivat järkyttävän pahan makuisia, mutta sitäkin tulisempia. Ajattelin, että onhan se kumma jos en osaa ruokaan tulisuutta saada niin, että sitä voi makunsa puolesta myös syödä, mutten silloin osannut arvata, että chilejä on monen makuisia, syötäviä, vain koristeeksi kelpaavia ja muuten vain chilejä joista ei oikein ole kummaksikaa.
Koin asiasta jonkin asteisen valaistumisen kun etsin netistä tietoa kuinka vältän edellisen kasvin kokeman kohtalon ja löysinkin pari hyvää sivua chileistä Inferno ja Chiliyhdistys joiden ansiosta seuraavalla kauppareissulla harhailin kaupassa chilejä etsien ja löysinkin oikein "ykkös luokan" hollantilaisia chilejä, tulisuutta niistä löytyi vaihtelevasti tulettomasta tappotuliseen, mutta maku ei ollut paha jos sitä oli ensinkään, joten niitähän voi käyttää ruoan laitossa ajattelin samalla kun sain idean aloittaa chilien kasvattamisen itse ja keräsin siemenet ostetuista chileistä ja laitoin niitä jugurttipurkkeihin itämään.
Siinä siemenien itämistä odotellessa etsin tietoa niiden kasvattamisesta ja ajauduin Chilifoorumille josta löytyi paljon tietoa chilien kasvattamisesta ja löytyi myös maininta hyvistä Fataliin chileistä(kuva) joita sain lähikauppani ottamaan valikoimaansa ja pääsin maistamaan oikeasti todella hyvää chiliä ja samantien tilasin Fataliistä muutamien chilien siemeniä.
  • Bolivian Rainbow
  • Tepin, Guatemala
  • Pi 22088
  • C. lanceolatum
  ....