On hirveää kun kaikki siemenet joita multaan laittaa itävätkin eikä olekaan tilaa kasvattaa kaikkia, nyt olisi Aji Cristalia, Guatemalan Tepiniä, Pi 22088 ja Starfishiä, ehkäpä pian myös Sudden death habaneron, Lanceolatumin ja Bolivian rainbown pieniä taimia ylimääräisenä, mutta kun ei ole mahdollisuutta kasvattaa niitä.
Chilin kasvatus on näköjään vaikeita päätöksiä, toinen säästetään ja toinen heitetään pois, tai ehkä parasta olisi jakaa taimet viherpeukalo tuttavilleen.
torstai 12. elokuuta 2010
Itämisen tuskainen odotus
Laittaessani siemeniä itämään en osannut aavistaa kuinka jännittävää ja samalla turhauttavaa on odottaa siementen itämistä. Jotkin siemenet itivät jo viikossa, mutta joitakin on saanut odottaa todella pitkään. Esimerkiksi Lanceolatumin kanssa menetin lähes toivoni saada sitä itämään ja noin kuukauden kuluttua kylvämisestä menin jälleen kerran ylös noustuani katsomaan ruukkua, mutta ei siellä ollut mitään, niin kuin ei ole ollut muinakaan päivinä.
Myöhemmin samana päivänä sumuttelin chilejä ja otin Lanceolatumin ruukun käteeni ja yritin jo hieman epätoivoisena hoputtamalla ja syyllistämällä saada siemeniä itämään kertoen kuinka pettynyt heihin olen kun eivät idä sitten millään. Tytärtäni tuo kaikki suunnattomasti huvitti ja hän sanoi, että vastahan sinä aamulla niitä katsoit ettei ne nyt noin nopeasti kasva, mutta kuitenkin tästä kaikesta vain noin tunti ja ruukussa pilkisti pienen pieni niskalenkki. Voi onnea, voi autuutta kuinka pieni kasvinalku voikaan saada aikuisen miehen iloiseksi vaikkakin hieman huolettaa tuo taimi sillä se nousi "kypärä" päässään ja nyt jännittää kuinka noin onnettoman pieni taimi saa itsensä edes pystyyn siemen päässään, mutta sitkeitä kavereita nämä kuulemani mukaan ovat ja näyttävät tykkäävän kun niille hieman juttelee, täytyy tässä varmaan pikkuhiljaa uskoa mummoani joka aina jutteli kasveilleen ja sanoi niiden tykkäävän siitä.
Kuva kyseisestä kypäräpäästä ja laitoin vielä tulitikunpään kuvaan mittasuhdetta antamaan sillä kaikki muut idättämäni chilit ovat olleet paljon suurempia ituineen, mutta enpäs ole montaa vielä idättänytkään.
Myöhemmin samana päivänä sumuttelin chilejä ja otin Lanceolatumin ruukun käteeni ja yritin jo hieman epätoivoisena hoputtamalla ja syyllistämällä saada siemeniä itämään kertoen kuinka pettynyt heihin olen kun eivät idä sitten millään. Tytärtäni tuo kaikki suunnattomasti huvitti ja hän sanoi, että vastahan sinä aamulla niitä katsoit ettei ne nyt noin nopeasti kasva, mutta kuitenkin tästä kaikesta vain noin tunti ja ruukussa pilkisti pienen pieni niskalenkki. Voi onnea, voi autuutta kuinka pieni kasvinalku voikaan saada aikuisen miehen iloiseksi vaikkakin hieman huolettaa tuo taimi sillä se nousi "kypärä" päässään ja nyt jännittää kuinka noin onnettoman pieni taimi saa itsensä edes pystyyn siemen päässään, mutta sitkeitä kavereita nämä kuulemani mukaan ovat ja näyttävät tykkäävän kun niille hieman juttelee, täytyy tässä varmaan pikkuhiljaa uskoa mummoani joka aina jutteli kasveilleen ja sanoi niiden tykkäävän siitä.
Kuva kyseisestä kypäräpäästä ja laitoin vielä tulitikunpään kuvaan mittasuhdetta antamaan sillä kaikki muut idättämäni chilit ovat olleet paljon suurempia ituineen, mutta enpäs ole montaa vielä idättänytkään.
Chilisörsseli
Kyllästyin kiertelemään kaupoissa etsien tulista chilikastiketta löytäen vain "tulisia" joissa tulisuutta on ainoastaan nimessä, joten päätin tehdä itse.
Soossi on lähinnä tulista ketsuppia eli mihin sopii ketsuppi sopii myös tämä tulistettu versio ja on myös kelpo dippi.
n.1.5dl ketsuppia
n. 1.5dl felix chilikastiketta
1 valosipulinkynsi
1 naga morich
Murskataan valkosipuli ketsupin ja chilikastikkeen sekaan ja heitetään myös pienitty naga perään.
Sekoitetaan ja laitetaan kylmään makustumaan, mutta voi käyttää vaikka samantien.
Itse laitoin tuohon vielä Blair'sin jalapeño kastiketta makua antamaan. Ensin tuo nagan käyttö hirvitti ja laitoin vain hieman, mutta sitä sai lopulta pistää koko hedelmän halutun tulisuuden saavuttamiseksi, mutta lisää nagaa varovasti ja maistele ettei tule liian tulista.
Soossi on lähinnä tulista ketsuppia eli mihin sopii ketsuppi sopii myös tämä tulistettu versio ja on myös kelpo dippi.
n.1.5dl ketsuppia
n. 1.5dl felix chilikastiketta
1 valosipulinkynsi
1 naga morich
Murskataan valkosipuli ketsupin ja chilikastikkeen sekaan ja heitetään myös pienitty naga perään.
Sekoitetaan ja laitetaan kylmään makustumaan, mutta voi käyttää vaikka samantien.
Itse laitoin tuohon vielä Blair'sin jalapeño kastiketta makua antamaan. Ensin tuo nagan käyttö hirvitti ja laitoin vain hieman, mutta sitä sai lopulta pistää koko hedelmän halutun tulisuuden saavuttamiseksi, mutta lisää nagaa varovasti ja maistele ettei tule liian tulista.
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Valmispuska
Löysin paikallisesta Prismasta mukavan näköisen chilipuskan jonka hintakaan ei ollu hirmuinen, taisi olla vajaa 3€ tai hieman päälle, joten pakkohan se oli ostaa.
Kuvia alkutaipaleelta
Aloitin tämän chilien kasvatuksen ehkä hieman huonoon aikaan, mutta yritetään pitää pienokaiset hengissä talven yli. Muutamia ottamiani kuvia alkutaipaleelta:
"Amppelichili" josta kaikki alkoi
Idätystä hämähäkkimiehen vartioidessa
Jo itäneitä
Tältä näyttää nyt
Viimeisessä kuvassa on siskoni minulle ostama hylly chileille. Valaistusta pienille taimille antavat kaksi koulupöytävaloa kunnes saan hankittua loisteputkivalaisimet niiden tilalle talven pimeisiin päiviin..
"Amppelichili" josta kaikki alkoi
Idätystä hämähäkkimiehen vartioidessa
Jo itäneitä
Tältä näyttää nyt
Viimeisessä kuvassa on siskoni minulle ostama hylly chileille. Valaistusta pienille taimille antavat kaksi koulupöytävaloa kunnes saan hankittua loisteputkivalaisimet niiden tilalle talven pimeisiin päiviin..
Tästä se alkaa
Puolisoni toi minulle pari vuotta sitten kauppareissultaan sellaisen "Amppelichilin" joka teki paljon punaisia pienehköjä hirveän makuisia tulisia hedelmiä, ne jäivät hirveän makunsa vuoksi lähinnä satunnaiseksi huviksi itsensä ja vieraiden kiusaamiseen.
Syksyn koettaessa kasvi pääsi parvekkeelta sisälle kirjahyllyn päälle josta sen kuivuneen karahkan sain keväällä kantaa kompostiin.
Tänä kesänä sain uuden samanlaisen kasvin ja heti sen hedelmistä valmistin chilisuklaata ja chili con carnea jotka molemmat olivat järkyttävän pahan makuisia, mutta sitäkin tulisempia. Ajattelin, että onhan se kumma jos en osaa ruokaan tulisuutta saada niin, että sitä voi makunsa puolesta myös syödä, mutten silloin osannut arvata, että chilejä on monen makuisia, syötäviä, vain koristeeksi kelpaavia ja muuten vain chilejä joista ei oikein ole kummaksikaa.
Koin asiasta jonkin asteisen valaistumisen kun etsin netistä tietoa kuinka vältän edellisen kasvin kokeman kohtalon ja löysinkin pari hyvää sivua chileistä Inferno ja Chiliyhdistys joiden ansiosta seuraavalla kauppareissulla harhailin kaupassa chilejä etsien ja löysinkin oikein "ykkös luokan" hollantilaisia chilejä, tulisuutta niistä löytyi vaihtelevasti tulettomasta tappotuliseen, mutta maku ei ollut paha jos sitä oli ensinkään, joten niitähän voi käyttää ruoan laitossa ajattelin samalla kun sain idean aloittaa chilien kasvattamisen itse ja keräsin siemenet ostetuista chileistä ja laitoin niitä jugurttipurkkeihin itämään.
Siinä siemenien itämistä odotellessa etsin tietoa niiden kasvattamisesta ja ajauduin Chilifoorumille josta löytyi paljon tietoa chilien kasvattamisesta ja löytyi myös maininta hyvistä Fataliin chileistä(kuva) joita sain lähikauppani ottamaan valikoimaansa ja pääsin maistamaan oikeasti todella hyvää chiliä ja samantien tilasin Fataliistä muutamien chilien siemeniä.
Syksyn koettaessa kasvi pääsi parvekkeelta sisälle kirjahyllyn päälle josta sen kuivuneen karahkan sain keväällä kantaa kompostiin.
Tänä kesänä sain uuden samanlaisen kasvin ja heti sen hedelmistä valmistin chilisuklaata ja chili con carnea jotka molemmat olivat järkyttävän pahan makuisia, mutta sitäkin tulisempia. Ajattelin, että onhan se kumma jos en osaa ruokaan tulisuutta saada niin, että sitä voi makunsa puolesta myös syödä, mutten silloin osannut arvata, että chilejä on monen makuisia, syötäviä, vain koristeeksi kelpaavia ja muuten vain chilejä joista ei oikein ole kummaksikaa.
Koin asiasta jonkin asteisen valaistumisen kun etsin netistä tietoa kuinka vältän edellisen kasvin kokeman kohtalon ja löysinkin pari hyvää sivua chileistä Inferno ja Chiliyhdistys joiden ansiosta seuraavalla kauppareissulla harhailin kaupassa chilejä etsien ja löysinkin oikein "ykkös luokan" hollantilaisia chilejä, tulisuutta niistä löytyi vaihtelevasti tulettomasta tappotuliseen, mutta maku ei ollut paha jos sitä oli ensinkään, joten niitähän voi käyttää ruoan laitossa ajattelin samalla kun sain idean aloittaa chilien kasvattamisen itse ja keräsin siemenet ostetuista chileistä ja laitoin niitä jugurttipurkkeihin itämään.
Siinä siemenien itämistä odotellessa etsin tietoa niiden kasvattamisesta ja ajauduin Chilifoorumille josta löytyi paljon tietoa chilien kasvattamisesta ja löytyi myös maininta hyvistä Fataliin chileistä(kuva) joita sain lähikauppani ottamaan valikoimaansa ja pääsin maistamaan oikeasti todella hyvää chiliä ja samantien tilasin Fataliistä muutamien chilien siemeniä.
- Bolivian Rainbow
- Tepin, Guatemala
- Pi 22088
- C. lanceolatum
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)